Monisoluissa

Monisoluissa tarkoittaa tilaa, jossa eliö koostuu useammasta solusta ja solut muodostavat kudoksia sekä elimiä. Monisoluistuminen on kehittynyt useaan kertaan eri eukaryooteissa ja se mahdollistaa suuremman koon, solujen erikoistumisen sekä monimutkaisemman elämänrakenteen.

Monisoluisten solut kiinnittyvät toisiinsa ja muodostavat kudoksia sekä elimiä. Niillä on usein erilaisia solutyyppejä ja tehtäväjaottelua, kuten lihas-, hermo- tai tukisoluja, sekä mekanismeja soluvälistä viestintää ja kehityksen ohjausta varten. Myös solujen ulkoinen tuki ja solujen välinen yhteistyö ovat tärkeitä.

Monisoluisten esiintyvyys on laajaa: eläimet, kasvit ja sienet muodostavat suurimman osan monisoluisten lajeista. Myös joillakin levä- ja limasienimuodoilla on monisoluinen elämänmuoto. Osa lajeista muodostaa kolonioita, mutta todellinen kudostuminen ja elimistön perustaminen tapahtuu pääosin monisoluisten ryhmissä.

Monisoluus on kehittynyt useaan kertaan evoluutiossa, ja nykyään se on keskeinen piirre suurimmassa osassa maapallon biomassasta. Monisoluinen elämä mahdollistaa monipuoliset ekologiset roolit sekä monimutkaiset vuorovaikutussuhteet, joita ei ole mahdollisia yksisoluisissa eliöissä.