Monikkoraskauksien

Monikkoraskaukset tarkoittavat raskautta, jossa äiti kantaa useampaa kuin yhtä sikiötä samaan aikaan. Yleisimpiä ovat kaksos- ja kolmosraskaus, mutta harvinaisempia suuremmat monikkoraskaukset. Monikkoraskaus voidaan luokitella identtisiksi kaksosiksi (yksi hedelmöittynyt muna jakautuu) tai ei-identtisiksi kaksosiksi (kaksi erillistä hedelmöittynyttä munasolua).

Syyt ja riskitekijät: Monikkoraskaukset syntyvät usein luonnostaan, mutta niiden todennäköisyyteen vaikuttavat äidin ikä, perinnöllinen tausta sekä hoitomenetelmät. Ikä 30–35 vuotta tai enemmän lisää riskiä. Aiempien monikkoraskauksien sekä ovulaation induktion ja koeputkihedelmöityksen käyttö lisäävät monikkoraskauksen mahdollisuutta. Eri väestöissä esiintyvyyteen vaikuttavat myös etniset tekijät.

Komplikaatiot: Monikkoraskauksilla on suurempi riski sekä äidille että sikiöille. Sikiöille liittyy suurempi todennäköisyys ennenaikaiseen syntymään, pienelle syntymäpainolle ja kasvunrajoituksille. Äidille on suurempi riski preeklampsialle, raskausdiabetekselle ja synnytykseen liittyville komplikaatioille. Monokorionisissa monikkoraskauksissa erityisen korkea riski yhteiselle istukalle ja verenkierto-ongelmiin, kuten TTTS:lle.

Hoito ja seuranta: Monikkoraskauksissa seuranta on tiheämpää, ja siihen kuuluu säännöllisiä ultraäänitutkimuksia sekä kasvun ja istukan tilan seuranta. Loppuvaiheessa toimituspäivä arvioidaan yksilöllisesti sikiöiden tilan mukaan. Usein suunniteltu toimitus 37–38 raskausviikolla, mutta poikkeuksia ilmenee riippuen sikiöiden ja äidin tilasta.

Tilanne ja näkemys: Monikkoraskauksien määrä on kasvanut hoitoteknologian kehityksen myötä, mutta ne ovat edelleen harvinaisempia kuin yksittäisraskauksia. Nykyinen lääketiede on parantanut sekä äidin että sikiöiden ennusteita, vaikka monikkoraskauksille tyypilliset lisäkomplikaatiot voivat vaikuttaa lopputulokseen.