Mittausmenetelminä

Mittausmenetelmät ovat erilaisia tekniikoita ja käytäntöjä, joilla mitattavat suureet määritetään tai arvioidaan. Ne kattavat sekä suoran mittauksen tekniikat että epäsuoran mittauksen perusteella tehtävät estimoinnit. Tavoitteena on tuottaa luotettavia, toistettavia ja jäljitettävissä olevia mittaustuloksia eri aloilla kuten fysiikassa, kemiassa, geodesiassa, lääketieteessä ja teollisuudessa.

Yleisimmät luokittelukriteerit mittausmenetelmille ovat: suora mittaus versus epäsuora mittaus; hävittävä versus ei-hävittävä mittaus; sekä kenttä- että laboratorio-olosuhteissa tehty mittaus. Lisäksi mittausmenetelmiin liittyy kalibrointi ja standardien jäljitettävyys, jotta tulokset voidaan linkittää kansallisiin tai kansainvälisiin standardeihin. Mittausmenetelmien suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat myös mittausten toistettavuus, tarkkuus sekä mittausprosessin valvonta.

Laatu ja epävarmuus ovat keskeisiä huomioita. Mittausmenetelmien luotettavuutta varmistetaan kalibroinnilla, virheiden tunnistuksella ja asianmukaisilla laadunvalvontamenetelmillä. Epävarmuuden arviointi kuvaa, kuinka luotettava tulos on ja kuinka suuria poikkeamat voivat olla. Kansainväliset ohjeistukset kuten GUM sekä ISO- ja SFS-standardit ohjaavat menetelmän validointia, dokumentointia ja jäljitettävyyttä.

Valinta riippuu sovelluksesta, tarvittavasta tarkkuudesta, näytemateriaalin ominaisuuksista sekä ympäristötekijöistä, kustannuksista ja aikataulusta. Usein käytetään useita vaiheita: menetelmän valinta, kalibrointi, suoritusmittaukset sekä tulosten käsittely ja raportointi.

Esimerkkejä mittausmenetelmistä ovat pituuden mittaus viivaimella tai linjalta, lämpötilan mittaus termometrilla, kemiallisen koostumuksen määrittäminen spektroskopialla, massan mittaus vaa'alla sekä geodeettiset mittaukset GNSS-tekniikoilla.