Mittaushavaintojen

Mittaushavaintojen käsite viittaa mittausaktiosta syntyviin dataan, jossa yksittäiset havaintoyksiköt on tallennettu ja niiden taustatiedot on dokumentoitu. Usein puhutaan mittaushavaintojen muodostamasta aineistosta, jota käytetään tilastollisessa analyysissä, mallien rakentamisessa sekä laadun- tai ympäristövalvonnassa. Termiä käytetään yleisesti tieteellisessä, teknisessä sekä teollisessa kontekstissa.

Jokainen mittaushavainto sisältää usein arvon lisäksi yksikön, ajankohdan ja mittausmenetelmän. Tietoisiin voi kuulua myös olosuhteet, mittauspiste, instrumentin identifikaatio sekä kalibrointihistoria. Mittaushavaintoihin liittyy epävarmuus, joka johtuu sekä järjestelmä- että satunnaisista virheistä. Kalibrointi, asianmukaiset mittausmenetelmät ja toistettavuus ovat keskeisiä tekijöitä mittaushavaintojen luotettavuuden kannalta. Epävarmuus voidaan raportoinnissa esittää numerisesti esimerkiksi epävarmuusrajana tai luottamusvälillä.

Dataa hallinnoidaan usein yhdessä laajan metatietoaineiston kanssa. Tällainen metadata kattaa mittausyksiköt, instrumentin tai sensorin tiedot, sijainnin, aikaleiman sekä mahdolliset poikkeamat mittausmenetelmistä tai ympäristöolosuhteista. Hyvin dokumentoidut mittaushavaintojen sarjat mahdollistavat jäljitettävyyden, vertailukelpoisuuden ja uudelleenkäytön erilaisten analyysien ja raporttien pohjana.

Mittaukset ja mittaushavaintojen laatu ovat keskeisiä kaikessa havaintoihin perustuvassa päätöksenteossa, olipa kyse luonnonilmiöiden seurannasta, teollisuuden laadunvalvonnasta tai lääketieteellisestä tutkimuksesta.