Mitoitusprosessi

Mitoitusprosessi on solun jaon keskeinen vaihe, jossa emo-solun DNA replikoituu ja syntyy kaksi geneettisesti identtistä tytärsolua. Mitoosi voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen: profaasi, prometafaasi, metafaasi, anafoasi ja telofoasi, sekä lopuksi sytokineesi. Ennen mitoosia solu käy läpi interfaasin, jossa DNA replikoituu ja soluelimet valmistelevat jakautumisen.

Profaasissa kromosomit tiivistyvät näkyviksi, tumakotelo hajoaa ja spindeli muodostuu sentrosomeista tai muista mikrotubulusten lähteistä. Kinetochoorit kiinnittyvät kromosomeihin ja kromosomit alkavat liikkua kohti solun keskikohtaa.

Prometaasissa mikrotubulukset kiinnittyvät kinetochoreihin, tumakotelo on suurimmaksi osaksi pois, ja kromosomit asettuvat kohti keskitasoa erityisesti spindelin ohjaamina.

Metafaasi on vaihe, jolloin kromosomit asettuvat solun keskitasolle ja muodostavat metafaasirivin, jokaisen kromosomin yhdistäessä kahden kinetochoorin mikrotubulukset. Tämä varmistaa oikean kiertojen ja tasapainon ennen erottumista.

Anafoasiessa sisarkromatidit erkanevat ja jaetaan erillisiksi kromosomeiksi, joiden liikkeen napojen suuntaan vetävät mikrotubulukset pidentyvät ja solun pituus pitenee.

Telofoasiessa tumakotelo muodostuu uudelleen kummallekin kromosomijoukolle, kromosomit dekondensoituvat, ja sytokineesi alkaa. Eläinsoluissa syntyy rengasmainen aktiinifilamenttireuna (cleavage furrow), joka jakaa solun kahtia; kasvisoluissa soluseinän muodostuminen soluväliin johtaa lopulliseen eriytymiseen.

Lopputuloksena on kaksi geneettisesti identtistä tytärsolua. Mitoosin säätelyyn osallistuvat muun muassa Cyclin-CDK-kompleksit, kohdentuneet kinetooreihin kiinnittyminen sekä cohesinien ja separaasin toiminta spindelin ohjaamana.