kromosomijoukolle

Kromosomijoukko, tai kromosomisto, tarkoittaa solun tai lajin kaikkien kromosomien täydellistä settiä. Siihen sisältyvät sekä autosomit että sukupuolikromosomit, ja se määrää osaltaan solun perimän rakenteen ja toiminnan. Kromosomijoukko määritellään yleensä ploidian mukaan.

Ploidia kuvaa, kuinka monta kromosomia soluessa on käytössä. Haploidinen setti on n kromosomeja, diploidinen 2n. Useimmat somatiset solut ovat diploideja, kun taas sukusolut (gametit) ovat haploideja. Monilla kasveilla ja joilla on eläimillä esiintyy polyploideja, joissa kromosomien määrä on suurempi kuin kahden.

Karyotyyppi tai kromosomijoumpon järjestäminen auttaa kuvaamaan lajin kromosomista rakennetta. Esimerkki: ihmisen kromosomisto on 2n=46, eli 22 paria autosomeja ja 1 pari sukupuolikromosomeja (XX naisilla, XY miehillä).

Meioosi ja fertilisaatio vaikuttavat kromosomiston numeraaliseen rakenteeseen. Meioosissa kromosomien määrä puolittuu, jolloin syntyy haploide gametit. Fertilisaation jälkeen uuden yksilön kromosomiluku palautuu diploidiseksi.

Polyploidi tarkoittaa useamman kuin kahden kromosomiparin olemassaoloa. Autopolyploideissa kaikki kromosomeja on saman lajin jälkeläisiä, allopolyploideissa yhdistyvät eri lajeja. Polyploidi on yleistä kasveilla ja voi vaikuttaa kasvin ominaisuuksiin.

Aneuploidia tarkoittaa kromosomien määrän poikkeamaa kokonaisesta setistä, esimerkiksi Downin syndrooma (trisomia 21) tai Turnerin syndrooma (monosomia X). Kromosomijoukko on perinnöllisen materiaalin perusta ja keskeinen käsite sekä kehityksen että evoluution näkökulmasta.