Metadatakentät

Metadatakentät ovat tietojärjestelmissä käytettäviä kenttiä, jotka tallentavat resurssien ominaisuuksia eli metatietoja. Niiden tarkoituksena on tukea resurssin löytämistä, tunnistamista, ymmärtämistä ja uudelleenkäyttöä sekä mahdollistaa tiedonvaihto eri järjestelmien välillä.

Tyypillisiä kenttiä ovat otsikko, tekijä, aihe, kuvaus, julkaisija, päivämäärä, kieli, tyyppi, formaatti, tunniste tai identifikaattori, lähde, suhde ja oikeudet. Hallinnolliset ja säilyttämiseen liittyvät tiedot voivat sisältää provenance, versionointi, säilytysohjeet ja saatavuuden. Kenttien laajuus ja tarkkuus voivat vaihdella kontekstin mukaan.

Metadatakentät määritellään standardien avulla, kuten Dublin Core, MODS tai schema.org. Erikoistuneissa konteksteissa käytetään ISO 19115 -standardia geodataan, sekä METS- ja PREMIS-standardeja säilytystietueiden ja provenance-tietojen hallintaan. Lisäksi käytetään kontrolloituja sanastoja ja kuvailuryhmiä, jotta tiedot ovat yhteentoimivia ja helposti haettavissa.

Käyttökohteita ovat muun muassa kirjastot, arkistot, museot, tutkimusdataprojektit sekä verkkopalvelut ja tiedostoarkistot. Hyödyt liittyvät parempaan hakutoiminnallisuuteen, tiedonvaihdon sujuvuuteen eri järjestelmien välillä, pitkäaikaissäilyvyyteen sekä paremmin viitattaviin ja uudelleenkäytettäviin resursseihin.

Haasteina voivat olla tietojen laadunvarmistus, yhdenmukaisten sanastojen ylläpito, monikielisyyden hallinta sekä standardien ajantasaisuus ja yhteensopivuus eri järjestelmien kanssa.