Matalajännitejärjestelmät

Matalajännitejärjestelmät viittaavat sähköjärjestelmiin, joiden jännite on alle 1000 volttia vaihtosähköllä (AC) ja alle 1500 volttia tasasähköllä (DC). Nämä järjestelmät ovat yleisimpiä kaikissa sähkön jakelun ja käytön muodoissa. Niitä käytetään laajasti asuinrakennuksissa, liikerakennuksissa, teollisuuslaitoksissa ja julkisissa tiloissa. Matalajännitejärjestelmien päätehtävä on toimittaa sähköä laitteille ja koneille turvallisesti ja tehokkaasti.

Matalajännitteen sähköverkko alkaa muuntajalta, joka laskee korkeamman jännitteen turvalliselle käyttötasolle. Tästä eteenpäin sähkö jaetaan sähkökeskuksiin, joista se edelleen jakautuu eri tiloihin ja laitteisiin kaapeleiden ja johdotusten avulla. Tyypillisiä matalajännitejärjestelmiin kuuluvia komponentteja ovat sulakkeet, katkaisijat, pistorasiat, kytkimet ja valaisimet. Turvallisuuden takaamiseksi matalajännitejärjestelmät on suunniteltu ja asennettu tiukkojen standardien ja määräysten mukaisesti ylikuormituksen, oikosulkujen ja sähköiskujen riskin minimoimiseksi.

Matalajännitejärjestelmien etuja ovat niiden kustannustehokkuus, helppo asennettavuus ja ylläpito verrattuna korkeajännitejärjestelmiin. Ne mahdollistavat myös suoran yhteyden useimpiin kotitalous- ja teollisuuskäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin ilman lisämuunnoksia. Sähköverkon kehittyessä ja uusiutuvien energialähteiden yleistyessä matalajännitejärjestelmät ovat edelleen keskeisessä roolissa sähkön toimittamisessa kuluttajille.