Makrotaloudellisia

Makrotaloudellisia on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan talouden laajoja ilmiöitä ja politiikkoja, jotka koskevat koko kansantaloutta. Makrotaloudellisia analyysejä ja politiikkaa tarkastellaan usein kokonaiskysynnän, kokonaistuotannon sekä hintatason, kuten inflaation, kautta. Makrotaloudellisia ilmiöitä käsitellään usein talouden suurten riippuvuussuhteiden kautta, jotka kytkevät yhteen kulutuksen, investoinnit, julkiset menot ja verotuksen sekä ulkomaisen kaupankäynnin. Tutkimuksellisen näkökulman mukaan makrotaloudellisia kohdistuu muun muassa bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, hintojen kehitykseen sekä rahoitusjärjestelmän vakauteen.

Keskeisiä mittareita ovat bruttokansantuote (BKT) ja sen kasvu, työllisyysaste, inflaatio tai deflaatio, korot, valuuttakurssit sekä vaihtotase ja julkinen velka. Nämä indikaattorit heijastavat talouden toimintaa ja niitä käytetään sekä keskuspankkien että hallitusten politiikassa. Makrotaloudellisia malleja käytetään ennusteiden ja politiikan vaikutusten arviointiin. Keynesiläiset teoriat, klassinen ja monetaristinen perinne sekä dynamiikkaan perustuvia (DSGE) malleja hyödyntävät lähestymistavat ovat tärkeitä.

Datan lähteet vaihtelevat tilastovirastoihin, kansainvälisiin järjestöihin sekä keskuspankkeihin. Esimerkkejä ovat tilastokeskukset sekä Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki. Makrotaloudellinen osaaminen tukee talouspolitiikan suunnittelua, julkisen talouden tasapainottamista sekä suhdanteiden seurantaa.