Magnetoituvasta
Magnetoituvasta on suomenkielinen käsite, joka tarkoittaa aineen kykyä tulla magnetoituneeksi ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta. Käsite liittyy magneettiseen herkkyyteen ja siihen, miten aineen elektroniset moments voivat asettua kentän suuntaisesti. Fysiikassa magnetoituvuus luokitellaan yleisesti diamagneettisiin, paramagneettisiin ja ferromagneettisiin (joihin lisäksi ferri- ja antiferromagnettiset kuuluvat) aineisiin. Diamagneettiset aineet hylkivät kenttää ja niiden magnetoituminen on vastakkainen kentän suunnalle; paramagneettiset aineet reagoivat pienin, myönteisinkin χ-arvoin; ferromagneettiset ja ferrimagnettiset aineet voivat saavuttaa suuria magneettisia momentteja ja osoittavat usein hystereseä. Magnetoituvuutta kuvataan usein magneettisella herkkyydellä χ = dM/dH tai magneettisilla ominaisuuksilla kuten saturaatio M_s ja remanentti M_r. Lämpötilalla on keskeinen vaikutus: magnetoituvuus heikkenee useimmiten, kun lämpötila nousee, ja tietyt aineet menettävät magnetoituvuutensa yli Curie- tai Néel-lämpötilan.
Käytännössä magnetoituvuutta hyödynnetään monilla aloilla, kuten magneettisessa tallennuksessa, sähkökoneissa ja magneettisessa eristyksessä sekä sensoreissa. Esimerkkejä magnetoituvista