Maastonmallinnuksen

Maastonmallinnuksen tarkoittaa maaston muotojen, pinnan ja sen ominaisuuksien digitaalista kuvaamista sekä niihin liittyvien analyyttisten sovellusten toteuttamista. Se kattaa sekä korkeus- että pintatason tiedot ja niiden muutosten seuraamisen ajan mittaan. Tavoitteena on tuottaa luotettavaa, helposti käsiteltävää dataa erilaisia päätöksenteko- ja suunnittelutehtäviä varten.

Keskeisimpiä tiedonmuotoja ovat digitaalinen korkeusmalli ja siihen liittyvät erottelut. Digitaalinen korkeusmalli (DEM/DTM) kuvaa maanpinnan korkeudet, usein ilman kasvillisuutta ja rakenteita. Digitaalinen pinnanmalli (DSM) puolestaan sisältää maanpinnan lisäksi kasvillisuuden ja rakenteet, jolloin korkuusrajat voivat poiketa DEMistä. Näiden avulla voidaan laskea rinne- ja kaltevuusominaisuuksia sekä muita topografisia mittasuhteita.

Tiedonhankinta ja -tuotanto perustuvat usein LiDAR- ja fotogrammetristen menetelmien yhdistämiseen. LiDAR-korkeusmittausta sekä ilmakuvien tai lentokone- tai drone-kuvien stereokin korkearesoluutioista analyysiä käytetään pistepilvien ja kolmiulotteisten mallien luomiseen. Radar- ja InSAR-tekniikat täydentävät dataa maanpeitteisten ja pehmeiden alueiden seuraamisessa. Data voidaan julkaista ja jakaa GIS-ympäristöissä, usein standardoiduissa koordinaattijärjestelmissä.

Sovelluksia ovat kaupunki- ja maankäytön suunnittelu, tulvasimuloinnit ja vesistöjen hallinta, metsänhoito, maanmittaus, infrastruktuurirakenteiden suunnittelu sekä ympäristö- ja ilmastomallinnus. Haasteita ovat tiedon tarkkuus ja resoluutio, ajantasaisuus sekä kattavuus eri alueilla, sekä vertailu ja yhteentoimivuus erilaisten lähteiden kanssa. Moitteellinen metadata, standardien noudattaminen ja laadunvarmistus ovat olennaisia osia maastonmallinnuksen käytännöissä.