Maanjäristyksiä

Maanjäristykset ovat geologinen ilmiö, jossa maankuoren jännitys purkautuu äkillisesti. Vapautunut energia syntyy seismisten aaltojen muodossa ja aiheuttaa tärinää. Taustalla ovat laattatektoniikan liikkeet, erityisesti laattojen reuna-alueilla, joissa liikkeet aiheuttavat purkautumista. Myös ihmistoiminta, kuten kaivostoiminta tai suurten vesivarastojen vaikutus, voi aiheuttaa pienempiä järistyksiä.

Maanjäristyksiä mitataan magnitudilla ja intensiteetillä. Magnitudi kuvaa vapautuneen energian määrää ja ilmoitetaan usein moment magnitudella (Mw). Intensiteetti kuvaa tärinän voimaa ja aiheutettuja vahinkoja paikan päällä; tavallisesti arvioidaan Modified Mercalli -asteikolla. Järistykksen syvyys vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti ja laajasti tärinät tuntuvat.

Seismiset aallot jaetaan P-, S- ja pinta-aaltoihin. Nopeudet ja vaikutukset riippuvat maaperästä ja järistyksen syvyydestä. Tärinä voi johtaa rakennusten vaurioihin, sortumiin ja maaperän muutoksiin; merenalaisissa järistystissä myös tsunamit ovat mahdollisia.

Järistykset esiintyvät kaikkialla, mutta suurimmat ja voimakkaimmat tapahtuvat Tyynenmeren tulirenkaalla sekä muilla laattojen reuna-alueilla. Intraplaattiset järistykset voivat vahingoittaa paikallisesti.

Ennaltaehkäisy ja valmistelu perustuvat rakennusmääräyksiin, maaperän ja perustusten suunnitteluun sekä kiinnitys- ja maankäyttötoimiin. Hyvä varautuminen sisältää myös varoitusjärjestelmät, koulutuksen ja evakuointisuunnitelmat.