Maailmankatsomusta

Maailmankatsomusta tarkoittaa yksilön tai yhteisön kokonaisvaltaista näkemystä todellisuudesta, ihmisestä ja elämän tarkoituksesta. Se koostuu arvoista, uskomuksista, oletuksista ja tulkinnoista, jotka ohjaavat havaintoja, päätöksiä ja toimintaa. Maailmankatsomus syntyy kulttuurisen kontekstin, kasvatuksen, uskonnon sekä henkilökohtaisten kokemusten vuorovaikutuksesta, ja se voi muuttua elämänkulun myötä.

Se käsittää yleensä neljä ulottuvuutta: ontologisen (mitä maailmassa on), epistemologisen (miten tiedämme), arvopohjan sekä etiikan (mitkä asiat ovat tärkeitä ja miten tulisi toimia) sekä eksistentiaalisen (elämän tarkoitus ja merkitys). Näitä ulottuvuuksia ei aina pidä erottaa, vaan ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Maailmankatsomus kehittyy varhain ja muokkautuu kokemusten, kasvatuksen, uskonnon ja muiden kulttuuristen vaikuttajien kautta.

Se vaikuttaa siihen, miten ihminen tulkitsee tapahtumia, mitä hän pitää todellisena ja merkityksellisenä sekä miten hän toimii arjessa, politiikassa, koulutuksessa ja ihmissuhteissa. Tutkimuksessa maailmankatsomusta tarkastellaan sosiologian, psykologian ja kulttuurintutkimuksen kehyksissä. Kritiikkiä kohdistuu siihen, että käsite voi olla löyhä ja kulttuurisidonnainen, jolloin sen vertailu on haastavaa. Silti se tarjoaa työkalun ymmärtää erilaisten ihmisten taustoja ja vuorovaikutusta sekä ratkaista ristiriitoja. Esimerkkejä suomalaisessa kontekstissa ovat sekulaarinen rationalismi, uskonnolliset maailmankatsomukset, luontokeskeiset sekä ympäristökeskeiset näkökulmat sekä humanistiset ja monikulttuurisuuteen nojaavat tulkinnat.