Lämpökuvaustekniikka

Lämpökuvaustekniikka, tunnetaan myös infrapunakuvaustekniikkana tai termografiana, on menetelmä, jolla visualisoidaan lämpösäteilyä. Kaikki esineet, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, säteilevät infrapunasäteilyä. Lämpökamera havaitsee tämän säteilyn ja muuntaa sen näkyväksi kuvaksi, jossa eri värit edustavat eri lämpötiloja. Yleensä kuumemmat alueet esitetään kirkkaammilla tai punaisemmilla väreillä ja kylmemmät alueet tummemmilla tai sinisemmillä väreillä.

Tekniikan käyttökohteet ovat laajat. Rakennusten kuntotarkastuksissa lämpökuvaus paljastaa lämpövuodot, kosteusvauriot ja eristysvirheet. Teollisuudessa sitä käytetään koneiden ja laitteiden ennakoivaan huoltoon, sillä ylikuumenevat komponentit voivat viitata alkaviin vikoihin. Sähköjärjestelmien tarkastuksissa lämpökuvaus auttaa havaitsemaan huonot liitokset ja ylikuormitetut johdot. Myös lääketieteessä ja eläinlääketieteessä lämpökuvausta hyödynnetään esimerkiksi tulehdusten tai verenkierto-ongelmien havaitsemiseen. Pelastustoimessa lämpökameroilla voidaan etsiä ihmisiä savussa tai pimeässä. Lämpökuvaus ei vaadi fyysistä kontaktia tutkittavaan kohteeseen, mikä tekee siitä turvallisen ja tehokkaan mittausmenetelmän monissa tilanteissa.