Lähtönopeuteen

Lähtönopeuteen (lähdänopeus) on ilmailussa käytetty termi, jolla viitataan siihen nopeuteen, jolla koneen on saavutettava riittävä nostokyky nouseakseen turvallisesti ilmaan. Lähtönopeutta määritellään kunkin lentokoneen valmistajan suorituskykykaavioissa ja se vaihtelee konetyypin, kuormituksen ja konfiguraation mukaan.

Lähtönopeuteen vaikuttavat useat tekijät. Lentokoneen massa ja kuorma sekä siipien asetus ja flap-tasot muuttavat ilmavirtauksen tehokkuutta. Ilmakehän olosuhteet, kuten ilman tiheys (korkeus, lämpötila), tuulen suunta ja nopeus sekä kiitotiehen liittyvät ominaisuudet (pinta, kaltevuus, märkä tai kuiva pinta), vaikuttavat siihen, millä nopeudella lift-edellytykset täyttyvät. Myös kiitotien pituus ja planeetan kaltevuus otetaan huomioon, jotta aloittava nouseminen on mahdollinen.

Lähtönopeus on usein lähellä siiven stall-nopeutta, mutta se määritellään siten, että kone voi turvallisesti nousta sekä normaalissa että tietyissä poikkeusolosuhteissa. Käytännössä lentäjä käyttää valmistajan kaavioita ja suorituskykysarjoja valitakseen oikean toimintasuhteen: esimerkiksi ne voivat sisältää lähtönopeuden, jonka yläpuolella lisävarmistuksia tarvitaan sekä nousun alussa että mahdollisen moottorin vian sattuessa. Nousu alkaa yleensä, kun pilotti siirtää ohjausmität ja kone saavuttaa oikean rotation-tilan.

Lähtönopeus on keskeinen osa takeoff-suunnittelua ja lentoturvallisuutta. Se eroaa muista nopeuksista, kuten staattisen stall- tai laskeutumisnopeuksista, ja sitä säädetään sekä koneen ominaisuuksien että olosuhteiden mukaan.