Luunmurtumat

Luunmurtumat ovat luun rakenteen pysyvä katkeaminen, joka voi heikentää luun vakautta ja toimintaa. Murtumia syntyy pääasiassa voimakkaan trauman seurauksena, kuten putoamisen, liikenneonnettomuuden tai voimakkaan vääntövaiheen vaikutuksesta. Myös sairaudet kuten osteoporoosi voivat lisätä murtumisriskiä. Murtumat jaetaan yleisesti avoimiin (avomurtuma) ja suljettuihin (suljettu murtuma). Lapsilla esiintyy joskus erityisiä, epätäydellisiä murtumia, kuten vihreäoksamurtumia.

Oireet ja diagnoosi: äkillinen kipu, turvotus, epämuodostuma tai raajan epätyypillinen asento sekä kyvyttömyys käyttää raajaa. Ota yhteys lääkäriin. Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja kuvantamiseen: ensisijaisesti röntgenkuviin; joissain tapauksissa tarvitaan CT- tai MRI-tutkimusta sekä arvioidaan hermo- ja verenkiertotukia raajan tilan selvittämiseksi.

Hoito: hoito valitaan murtuman tyypin ja vakavuuden mukaan. Konservatiivinen hoito tarkoittaa riittävää immobilisointia (kipsi tai splintti) sekä kivun ja tulehduksen hoitoa ja paranemisen tukemista. Avoimissa murtumissa on tärkeää haavan puhdistus ja mahdollinen antibioottihoito infektion estämiseksi. Operatiivinen hoito voi olla tarpeen, kun luun asento on epäedullinen tai paraneminen ei ole todennäköistä konservatiivisella hoidolla; kiinnitys voidaan toteuttaa ruuvein, levyin tai ulkoisella kiinnityksellä.

Toipuminen ja komplikaatiot: paranemisaika on yleensä noin 6–12 viikkoa aikuisilla, lapsilla nopeammin. Mahdollisia komplikaatioita ovat malunion (epäedullinen yhdistyminen), nonunion (ei yhdistyminen), infektio sekä hermo- tai verenkiertöiden häiriöt sekä niveljäykkyys tai nivelrikon kehittyminen.

Ennakoiva: riittävä ravitsemus, liikunta ja turvallisuus ovat tärkeitä sekä paranemisen tukemisessa että uusien murtumien ehkäisyssä.