Luottokantaa

Luottokanta on taloustieteellinen termi, joka tarkoittaa rahoituslaitosten myöntämien lainojen kokonaismäärää tiettynä ajankohtana. Se kuvaa velkojen määrää sekä pankkijärjestelmän koon että luotonannon rakenteen taloudessa. Luottokantaa tarkastellaan usein sekä kotitalouksien että yrityssektorin näkökulmasta.

Rakenne ja osa-alueet. Kotitalouksien luottokanta koostuu esimerkiksi asuntoluotoista sekä kulutusluotoista. Yrityssektorin luottokanta sisältää erilaisia lainoja, joita yritykset käyttävät investointeihin, käyttöpääomaan ja muuhun rahoitukseen. Luottokanta voi siis jakautua sektorin mukaan ja sen muutoksia seurataan erikseen.

Tilastointi ja lähteet. Luottokantaa seuraavat tilastot ovat keskeisiä välineitä rahoitussektorin ja talouden seuraamisessa. Suomessa tilastointi ja tiedot voivat kertyä Suomen Pankin, Tilastokeskuksen sekä muiden viranomaisten kokoamista tilastoista. Eurooppalaisella tasolla luottokannan tasoa raportoi euroalueen tilastointiviranomaiset ja EKP yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen kanssa.

Merkitys. Luottokannan koko ja sen kehitys heijastavat rahoitusoloja, pankkien luottokynnystä sekä talouskasvun dynamiikkaa. Kun luottokanta kasvaa, rahoitusmarkkinat voivat olla löyhemmät ja kuluttajien sekä yritysten rahoitus helpompaa; jos luottokanta supistuu, rahoitus voi tiukentua ja luotonotto vähentyä. Tämäntyyppiset signaalit ovat tärkeitä makrotaloudellisia indikaattoreita.

Käyttö ja sovellukset. Analyytikot käyttävät luottokantaa arvioidessaan luottoriskiä, rahoitusvakautta ja talousnäkymiä sekä vertaillessaan eri sektoreiden velkaantuneisuutta ajan mittaan. Termi esiintyy yleisesti suomalaisessa ja pohjoismaisessa tilastointikeskustelussa.