luottokannan

Luottokanta on rahoituslaitoksen kaikkien nykyisin voimassa olevien lainojen ja luottosopimusten kokonaisjäännös. Se kuvaa asiakkaiden velka- tai luottovastuita ja muodostuu sekä kotitalouksien että yritysasiakkaiden lainoista sekä käytössä olevista luottolimiiteistä. Luottokanta voi sisältää esimerkiksi asuntolainat, kulutusluotot sekä yritysasiakkaiden lainat sekä rahoitusleasing- ja factoring-sopimukset.

Rahoituslaitokset seuraavat luottokantaansa sekä määrän että laadun näkökulmasta. Koko ja rakenne määrittävät riskin ja tuoton, ja portfolion hallinnassa kiinnitetään huomiota hajauttamiseen, asiakkaiden laadun pitkäaikaiseen seuraamiseen sekä vakuuksien ja takauksien käyttöön. Keskeisiä käsitteitä ovat luottoriski, maksuvalmius ja luottokannan kerryttämä tappioriski.

Mittaukset ja hallinta: Luottokannan koko ilmoitetaan usein bruttoarvona (kaikki jäännökset ennen alijäämien varauksia), ja nettomäärä saadaan vähentämällä varaukset. Portfolion rakenne analysoidaan kohderyhmän, toimialan, maantieteellisen sijainnin ja maturiteetin perusteella. Luottoriskin hallinta sisältää luottoluokitukset, vakuudet, takaukset sekä säännöllisen maksusuoritusten seurannan. IFRS 9 -standardi tuo mukanaan odotettujen luottotappioiden (ECL) varausten laskennan, mikä vaikuttaa sekä tuloslaskelmaan että taseeseen. Kansainväliset ja kansalliset säädökset, kuten Basel-III ja Finanssivalvonta, ohjaavat luottokannan raportointia ja vakavaraisuusvaatimuksia.

Yleisesti luottokanta on keskeinen mittari rahoituslaitoksen riskin ja tuloksen ymmärtämisessä, sekä sen vakauden että kyvyn rahoittaa asiakkaitaan osoittamisessa.

---