Luminesenssin

Luminesenssin käsite viittaa ilmiöön, jossa valo syntyy ilman lämpötilan nousua. Siitä erotetaan incandescence, jossa valo syntyy kuumenemisesta. Luminesenssi esiintyy sekä luonnossa että teknisissä järjestelmissä, ja sitä tutkitaan sekä perusfysiikan että sovellusten tasolla, kuten valaistuksessa sekä bio- ja kuvantamisteknologioissa.

Luminesenssityyppejä ovat fluorenssi ja fosforesenssi, kemiluminesenssi, bioluminesenssi ja elektroluminesenssi. Fluoresenssi tapahtuu, kun aine absorboi energiaa ja emittoi sitä välittömästi. Fosforesenssi säilyttää valon pidempiä aikoja. Kemiluminesenssi syntyy kemiallisesta reaktiosta, bioluminesenssi liittyy eläinten sisäiseen valon tuotantoon, ja elektroluminesenssi tapahtuu sähkövirran vaikutuksesta.

Mittaaminen ja suureet: Luminesenssia mitataan usein intensiteetillä ja kirkkautta kuvaavilla suureilla. Luminanssi (cd/m^2) kuvaa näköaistin kannalta havaittavaa kirkkautta, ja valovirta (lumen) mittaa lähteestä lähtevän valon kokonaismäärää. Kvanttihyötysuhde kuvaa, kuinka tehokkaasti energia muuttuu valoksi.

Sovellukset: Luminesenssi on keskeinen useissa teknisissä ja tieteellisissä sovelluksissa, kuten OLED- ja LED-valaistuksessa, bioimagingissa sekä kemiallisten ja biologisten merkkien ilmaisussa ja seurannassa.

Historia ja tutkimus: Luminesenssin tutkimus yhdistää kemian, fysiikan ja biotieteen alat; materiaalikehitys ja uusien valonlähteiden kehitys etenevät jatkuvasti.