Litosfääri

Litosfääri on Maan uloin jäykkä kuorikerros, joka koostuu sekä kuoresta että sen ylävaipasta. Se muodostaa planeetan laatatektoniikan peruskehän, sillä litosfäärin laatat liikkuvat suhteessa toisiinsa asthenosfäärin pehmeämmällä alueella. Litosfääri kuvastaa sekä maankuoren että ylävaipan osan jäykän kerroksen yhdistelmää.

Kuori jakautuu kontinentaaliseen ja merelliseen osaan. Kontinentaalinen kuori on vanhempaa ja pääosin granodiorite-sävyistä, merellinen kuori taas ohuehkoa basaltista koostuvaa. Litosfäärin osuus sisältää kuoren lisäksi sen ylävaipan jäykän osan, ja sen mekaninen jäykkyys erottaa sen asteosfääristä, jossa rockit ovat osittain plastisia.

Paksuus vaihtelee merkittävästi: valtamerten lithosfääri on yleensä noin 60–100 kilometriä paksu, mantereen lithosfääri 120–200 kilometriä tai enemmänkin vanhoissa kratonisissa alueissa. Lithosfäärin pohja määritellään usein suhteessa asthenosfääriin; asthenosfääriksi kutsutaan asthenosfäärin yläosan ylivoimaisesti plastista kerrosta, jonka päällä lithosääa liikkuu. Syvyyden arviot vaihtelevat, tyypillisesti noin 100–200 kilometrin syvyydellä.

Laatatektonisesti litosfääri koostuu useista suurista ja pienemmistä laattoista, jotka liikkuvat muutaman sentin vuodessa. Liikkeet aiheuttavat merenalaisia nousuja, vuoristoja, maanjäristyksiä ja vulkanismia. Mohoričićin discontinuity (Moho) on rajapinta kuoren ja vaipan välillä, mutta lithosfäärin alaraja on määritelty pääasiassa sen plastisuudella ja liikkeiden dynamiikalla.