Litosfäärin

Litosfääri on Maapallon uloin jäykkä kerros, joka koostuu maankuoresta sekä yläh mantelista. Se muodostaa planeetan jäykän ulkokerroksen ja eroaa alapuolisesta asthenosfääristä sen riihimäisestä, karkeasti kiteytyneestä luonteesta. Litosfäärin paksuus vaihtelee: merelliset litosfäärin osat ovat noin 60–100 kilometriä paksuja, kun taas mannerlaatat ovat huomattavasti paksumpia, usein yli 150 kilometriä ja paikoin yli 200 kilometriä.

Litosfääri jakautuu kahteen päätyyppiin: merellinen (oceaninen) lithosfääri ja mannerinen lithosfääri. Merellinen lithosfääri on pääasiassa basaltinen ja nuorempi sekä tiheydeltään suurempi kuin mannerinen lithosfääri. Mannerinen lithosfääri koostuu pääosin granodioriittisista kivilajeista ja on pienemmän tiheyden vuoksi kevyempi kuin merellinen litosfääri. Litosfäärin alapuolella sijaitseva asthenosfääri on pehmeämpi ja plastinen, mikä sallii litosfäärin kappaleiden liikkumisen.

Litosfääri on tärkeä osa plate tectonics -teorian mukaista liikettä: litosfäärin laatat muuttuvat ja liikkuvat toistensa suhteen, mikä tapahtuu konvektion aiheuttamien virtauksien sekä konvektion syvien osien vaikutuksesta. Laattaliikkeet aiheuttavat vuorovaikutuksia, kuten erkanemista, aluskamppausta ja sivuttaisia siirtoja. Törmäyksissä syntyy vuoristoja, syvänmeren syväreunat sekä tulivuoririvistöjä, ja syvänmeren aluskuljetuksissa tapahtuu subduktiota. Litosfäärin liikkuminen voi aiheuttaa maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia, ja se muodostaa planeetan geologisen kehän keskeisen osan.