Litosfäärilohkoja

Litosfäärilohkot, tunnetaan myös litosfäärilaattoina, ovat Maan litosfäärin suuria, jäykkiä palasia, jotka kelluvat Maan vaipan plastisemman kerroksen, astenosfäärin, päällä. Litosfääri käsittää maankuoren ja ylimmän osan vaipasta. Nämä litosfäärilohkot ovat jatkuvassa liikkeessä, tosin hyvin hitaasti, muutaman senttimetrin vuodessa. Niiden liikkeitä ohjaavat vaipan konvektiovirtaukset, jotka ovat seurausta Maan sisäisestä lämmöstä.

Litosfäärilohkoja on kahta päätyyppiä: mannerlaattoja, jotka muodostavat mantereiden alla olevan kuoren, ja valtamerilaattoja, jotka muodostavat merien alla olevan kuoren. Mannerlaatat ovat paksumpia ja vähemmän tiheitä kuin valtamerilaatat, jotka ovat ohuempia ja tiheämpiä. Kun kaksi litosfäärilohkoa kohtaa toisensa, niiden vuorovaikutus voi johtaa erilaisiin geologisiin ilmiöihin.

Kolme päätyyppiä laattareunoja ovat hajauttavat, törmäävät ja liukuvat rajat. Hajauttavilla rajoilla laatat liikkuvat erilleen, jolloin uutta merenpohjaa muodostuu magman noustessa. Törmäävillä rajoilla laatat liikkuvat toisiaan kohti, mikä voi aiheuttaa vuoristojen syntyä tai toisen laatan sukeltamista toisen alle (subduktio), johtaen tulivuoritoimintaan ja maanjäristyksiin. Liikkuvilla eli transformiviereillä laatat liukuvat ohitse toisistaan, mikä usein aiheuttaa voimakkaita maanjäristyksiä. Litosfäärilohkojen liikkeet ovat syynä useimpiin Maan pinnan merkittäviin geologistiin piirteisiin ja tapahtumiin.