Litosfäärilohkot

Litosfäärilohkot, tunnetaan myös litosfäärilaattoina, ovat Maan litosfäärin suuria, jäykkiä palasia, jotka kelluvat Maan vaipassa olevan plastisemman kerroksen, astenosfäärin, päällä. Litosfääri koostuu Maan kuoresta ja ylemmästä osasta vaipasta. Nämä valtavat lohkot liikkuvat jatkuvasti hitaasti, mikä aiheuttaa geologisia ilmiöitä kuten maanjäristyksiä, tulivuoria ja vuoristojen muodostumista.

On olemassa useita suuria litosfäärilohkoja, kuten Tyynenmeren laatta, Euraasian laatta, Pohjois-Amerikan laatta, Afrikan laatta, Antarktiksen laatta, Indo-Australian laatta ja Etelä-Amerikan laatta. Lisäksi on useita pienempiä laattoja. Lohkojen liikkeet ovat seurausta vaipassa tapahtuvista konvektiovirtauksista, jotka vetävät ja työntävät laattoja.

Litosfäärilohkojen rajapinnat ovat geologisesti aktiivisimpia alueita. Kun lohkot törmäävät toisiinsa (konvergenttiset rajat), erkaantuvat toisistaan (divergenttiset rajat) tai liukuvat toistensa ohi (transformiset rajat), syntyy merkittäviä geologisia tapahtumia. Esimerkiksi Andien vuoristo on syntynyt Etelä-Amerikan laatan ja Nazca-laatan törmäyksessä. Divergenttisillä rajoilla, kuten keskellä Atlantin valtameren selännettä, uutta merenpohjaa muodostuu, kun laatat erkanevat. Transformisilla rajoilla, kuten San Andreasin siirroksessa Kaliforniassa, maa-alueet liukuvat sivuttain toistensa ohi aiheuttaen maanjäristyksiä. Litosfäärilohkojen dynamiikka on keskeinen tekijä Maan pinnan jatkuvassa muotoutumisessa.