Lisääntymisjärjestelmien

Lisääntymisjärjestelmät ovat biologisia järjestelmiä, jotka ovat vastuussa organismien lisääntymisestä. Niiden toiminta mahdollistaa lajien jatkuvuuden sukupolvesta toiseen. Lisääntymisjärjestelmät voivat vaihdella huomattavasti eri eliöryhmien välillä, mutta perusperiaatteena on yleensä sukusolujen tuottaminen ja yhdistäminen.

Yleisesti lisääntymisjärjestelmät voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: suvuttomaan ja suvulliseen lisääntymiseen. Suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö kehittyy yhdestä vanhemmasta ilman sukusolujen yhtymistä. Esimerkkejä tästä ovat jakautuminen bakteereilla tai kasvullinen lisääntyminen kasveilla. Suvullisessa lisääntymisessä kaksi vanhempaa tuottavat sukusoluja, jotka yhdistyessään muodostavat uuden yksilön, jolla on perimää molemmilta vanhemmilta. Tämä lisää geneettistä monimuotoisuutta.

Eläinkunnassa lisääntymisjärjestelmät ovat usein monimutkaisia. Urospuoliset lisääntymisjärjestelmät tuottavat siittiöitä, kun taas naarapuoliset järjestelmät tuottavat munasoluja. Hedelmöitys, eli siittiön ja munasolun yhdistyminen, voi tapahtua joko elimistön ulkopuolella (ulkohedelmöitys) tai elimistön sisällä (sisähedelmöitys). Kasveilla lisääntymisjärjestelmät liittyvät usein kukkiin, joissa tuotetaan siitepölyä (uros sukusolut) ja siemenaiheita (naaras sukusolut). Sienten lisääntyminen voi tapahtua sekä suvuttomasti että suvullisesti erilaisten itiöiden avulla.