Lisätoiminnot

Lisätoiminnot on termi, jota käytetään kuvaamaan ohjelmiston, laitteen tai järjestelmän lisä- tai vaihtoehtoisia toimintoja, jotka täydentävät perustoiminnallisuutta. Ne eivät välttämättä ole välttämättömiä, mutta tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden laajentaa ja räätälöidä toimintaa. Esimerkkejä ovat kontekstivalikon lisätoiminnot, edistyneet asetukset, laajennukset sekä makrot tai näppäinyhdistelmät.

Ohjelmistokehityksessä lisätoiminnot voivat ilmetä kontekstivalikossa, edistyneissä asetuksissa, laajennuksina sekä makroina ja näppäinyhdistelminä. Ne mahdollistavat automatisoinnin, personoimisen sekä lisätoiminnallisuuden ilman, että perustoiminnallisuus muuttuu. Toisaalta ne voivat tehdä ohjelmistosta monimutkaisemman ja lisätä vaatimuksia koulutukselle.

Suunnittelussa lisätoimintoja tulisi hallita siten, että ne ovat löydettävissä ja helposti opittavissa. Progressiivinen paljastaminen eli ensiksi nähtävien ominaisuuksien minimointi ja lisäominaisuuksien paljastaminen käytön aikana on yleinen lähestymistapa. Dokumentointi, ohjeistus ja yhteensopivuus eri versioiden kanssa ovat tärkeitä.

Toteutuksessa lisätoiminnot voidaan rakennettaa modulaarisesti arkkitehtuurilla, joka tukee liitännäisiä, lisäosia tai skriptipohjaista laajennettavuutta. Turvallisuus, suorituskyky ja yhteensopivuus on huomioitava, sillä tietyt lisätoiminnot voivat vaikuttaa järjestelmän vakauteen. Yleisiä esimerkkejä ovat plug-in- tai extension-järjestelmät sekä käyttäjän kirjoitettavat skriptit.