Lisbonsopimukset
Lisbonsopimukset ovat vuonna 2007 allekirjoitettu Euroopan unionin perussopimuksiin tehty muutospaketti, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja modernisoida EU:n päätöksentekoa sekä ulkoista toimintaa. Sopimus tarkistaa kahden aikaisemman perussopimuksen rakenteen: Euroopan unionin toiminnalle tarkoitetun sopimuksen (TEU) ja Euroopan yhteisön perustamisesta laaditun sopimuksen (TEC). Tehtävien muutosten seurauksena TEU ja TEC ovat nykyisin osa uudistettua oikeudellista järjestelmää, jossa TEC:n tilalle käytetään nimeä Tans TFEU (Treaty on the Functioning of the European Union), ja TEU säilyy Unionin yleisenä pääperiaate- ja pakettisopimuksena.
Keskeisimmät sisällöt ja vaikutukset
- Yhdennetty oikeudellinen järjestelmä: kolmen osin eriaikaisen rakenteen sijaan unionin oikeus perustuu yhtenäiseen oikeudelliseen kehykseen, mikä helpottaa
- EU:n oikeuspersoonallisuus: EU saa oikeudellisen persoonallisuuden, mikä mahdollistaa sen suoran toiminnan ja Kansainvälisten sopimusten tekemisen.
- Instituutiomuutokset: pysyvä puheenjohtaja Euroopan unionin neuvoston kokouksille sekä korkea edustaja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jolla on vahvistettu
- Demokratian ja oikeusvaltion vahvistukset: parlamento- ja kansallispäivystyskasvatus sekä ns. tavallinen lainsäätämisprosessi laajenevat kattamaan enemmän politiikan aloja;
- Kansalaisuusoikeudet: EU-kansalaiset voivat asua ja äänestää toisen jäsenvaltion vaaleissa sekä saada tukea ja suojelua unionin toimesta.
- Kansainväliset sopimukset ja perusoikeudet: perusoikeuskirja saa juridisen vaikutuksen EU:n toiminnassa, ja se sitoo sekä EU:n toimielimiä
Lisbonsopimukset hyväksyttiin käytäntöön vaiheittain, ja ne tulivat voimaan 1. joulukuuta 2009. Ne ovat sittemmin muokanneet huomattavasti