Liitinparit

Liitinparit ovat elektronipareja, jotka osallistuvat kovalenttiseen sidosrakenteeseen kahden atomin välillä. Ne muodostavat jaetun elektroniparin, joka sijaitsee pääosin sidosalueella kahden ytimen välissä. Esimerkiksi yksittäinen kovalenttinen sidos koostuu yhdestä liitinparista, joka voi olla osa kaksois- tai kolmoissidosta, jolloin sidos koostuu kahdesta tai kolmesta liitinparista.

Toinen elektroniparien luokka on ei-sidosparit eli lone-pairit, joita ei muodostu sidosrakenteeksi. Nämä elektroniparit pysyvät pääosin yhdellä atomilla eivätkä muodosta sidosparia kahden atomin välillä. Liitinparit näkyvät tekijöinä Lewis-rakenteissa: sidosparit merkitään viivoina sidosalueelle, kun taas ei-sidosparit merkitään pisteiden avulla atomien ympärille.

Esimerkkejä: H2O-molekyylissä hapen ympärillä on kaksi liitinparia (kaksi O–H-sidosta) sekä kaksi ei-sidosparia. CH4:llä hiili muodostaa neljä liitinparia/koventaa sidosta, eikä siinä ole ei-sidosparia. N2-molekyylissä kaksi astetta vahvaa kolmoissidosta muodostuu kolmen liitinparin kautta. VSEPR-teorian mukaan elektroniparien määrä ja jakautuminen määrää molekyylin geometrian; sidosparit ja ei-sidosparit aiheuttavat repulsioita, jotka muokkaavat kantoja ja kulmia.

Liitinparien käsite on keskeinen kemiallisessa rakenteessa ja ominaisuuksien, kuten molekyylin muodon ja sidosvaikutusten, ymmärtämisessä.