Liikesalaisuuksia

Liikesalaisuuksia on yrityksen omistamia tietoja, joita ei ole yleisesti saatavilla ja joilla on kaupallista arvoa, koska niiden paljastuminen saattaisi heikentää kilpailuasemaa. Tavallisia esimerkkejä ovat reseptit, valmistusmenetelmät, suunnitelmat, asiakas- tai toimittajalistat sekä markkinointistrategiat.

Käytännössä liikesalaisuudet ovat tietoa, johon on ryhdytty luottamuksellisuustoimiin. Kolme yleistä kriteeriä: tieto on salainen, sillä on kaupallinen arvo ja siihen on ryhdytty kohtuullisiin salassapitotoimiin. Tämän perusteella tieto voi olla oikeudellisesti suojattavissa liikesalaisuuksina.

Suojauskeinot koostuvat sekä sopimuksista että käytännön järjestelyistä. Tapoja ovat salassapitosopimukset, sisäiset ohjeistukset ja pääsynhallinta, tekniset toimenpiteet (kuten salaukset ja asianmukaiset käyttöoikeudet), merkitseminen sekä koulutus. Rajoituksia: tieto ei ole liikesalaisuutta, jos se on yleisesti saatavilla julkisista lähteistä, saatu laillisesti toisen tahon kautta ilman velvollisuutta ylläpitää salaisuutta tai jos se on muuten yleisesti tunnettu.

Sovellukset ja seuraamukset: liikesalaisuuksien suoja on keskeinen kilpailuedun ja innovoinnin kannalta. Rikkoja voi joutua vastuuseen sekä siviili- että joissakin tapauksissa rikosoikeudellisesti, ja vahingonkorvaukset sekä määräykset voivat olla mahdollisia.

Eroja ja suhteita muihin IP-oikeuksiin: liikesalaisuudet eivät vaadi rekisteröintiä ja voivat pysyä salassa niin kauan kuin salassapitotoimet ovat voimassa. Toisaalta patentit tai rekisteröidyt tuotemerkinnät antavat julkisen suojan, mutta ne edellyttävät julkista ilmoittamista ja rajoittuvat tiettyyn ajanjaksoon.