Liikennemerkkejä

Liikennemerkkejä ovat tienkäyttäjien turvallisuutta ja sujuvuutta edistäviä visuaalisia ohjeita. Suomessa ne ohjaavat ja tiedottavat ajamista, pyöräilyä sekä jalankulkua. Merkkien säätely ja sisältö sekä muoto on määritelty tieliikennelailla sekä liikennemerkkiasetuksilla, ja useimmat merkit ovat harmonisoituja, jotta ne ovat ymmärrettäviä sekä kotimaassa että muissa Euroopan maissa. Viennan yleissopimuksen ja EU-direktiivien mukainen standardointi tukee tätä yhtenäisyyttä.

Merkistö jakautuu pääryhmiin: varoitusmerkit, käskymmerkit, kielto- ja rajoitusmerkit sekä informatiiviset ja palvelumerkit. Varoitusmerkit ovat yleensä kolmiomaisia ja niissä on punainen reunus, joilla varoitetaan mahdollisista vaaroista, kuten mutkista tai risteyksistä. Käskymmerkit ovat sinisiä ja pyöreitä, ja ne osoittavat pakollisen toiminnan, kuten kääntyminen tai ajosuunta. Kielto- ja rajoitusmerkit ovat ympyrän muotoisia ja niissä on punainen reuna; ne kieltävät tai rajoittavat toimintaa sekä nopeuksia. Informatiiviset ja palvelumerkit ovat pääosin suorakulmaisia tai neliönmuotoisia ja niissä on tekstiä tai kuvituksia, jotka antavat lisätietoja tai ohjaavat tietyn reitin ja palvelujen luo.

Merkintöjen kattama sisältö kattaa yleisimpien toimintaohjeiden lisäksi esimerkiksi nopeusrajoitukset, etuajo-oikeuden järjestelyt, erityiset risteys- ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä pysäköinti- ja ajoneuvo-ohjeet. Tilapäiset merkit astuvat voimaan työmaa- tai onnettomuustilanteissa ja ne voivat poiketa normaaleista merkityksistään.

Ylläpito ja käytäntö: Liikennemerkkejä ylläpitää ja päivittää viranomaiset, ja niiden käyttö sekä päivitykset perustuvat ohjeistuksiin Traficomin sekä Väyläviraston toimesta. Merkkien noudattaminen kuuluu tieliikennekasvatukseen ja koulutukseen.