Lihaksisto

Lihaksisto on ihmiskehon elintoimintajärjestelmä, joka mahdollistaa liikkeen, asennon ylläpitämisen ja lämmön tuottamisen. Se koostuu kolmesta päätyypistä: luustolihakset, sileät lihakset ja sydänlihas. Luustolihakset kiinnittyvät luihin jänteiden kautta ja mahdollistavat tahdonalaisen liikkeen. Sileät lihakset sijaitsevat suurissa elimissä ja verisuonissa sekä auttavat toimia kuten ruoansulatus, hengitys ja virtsaneritys; ne toimivat pääosin tahdosta riippumattomasti. Sydämen lihas pumppaa verta ja toimii itsenäisesti, mutta hermostollisesti säädeltynä.

Luustolihakset muodostavat suurimman osan lihaksistosta. Ne koostuvat lihassoluista, joita säätelee motoriset hermosolut. Supistuminen perustuu aktiinin ja myosiinin järjestäytyneeseen vuorovaikutukseen sarkomeereissa. Voima ja kesto riippuvat käytettävissä olevasta energiasta, kuten ATP:stä ja kreatiinipohjaisesta varastosta, sekä hapenkuljetuksesta verenkierron kautta. Liikkeet toteutuvat parin vastakkaisten lihasten yhteistyönä, ja ne voivat olla lyhyitä räjähtäviä tai pitkiä kestäviä.

Sileät lihakset vastaavat elimistön sisäisten tilojen säätelystä. Ne ovat tahdosta riippumattomia ja voivat muokata esimerkiksi ruoansulatuskanavan liikettä, hengitysteitä ja verisuonten halkaisijaa. Sydänlihas muodostaa sydämen pumppausjärjestelmän: sen solut ovat rytmisesti supistuvia ja ne säädellään sekä autonomisella että tahdonalaisella hermostolla.

Lihaksiston kehitys ja kunto riippuvat liikunnasta ja ravinnosta. Säännöllinen harjoittelu voi lisätä lihasvoimaa, kestävyyttä ja lihasten kokoa. Palautuminen tapahtuu levon, riittävän proteiininsaannin ja asteittaisen harjoituksen lisäyksen avulla. Lihaksiston terveys on tärkeää toimintakyvyn ja energiatalouden kannalta.