Lavavirtaukset

Lavavirtaukset ovat vulkaanisen purkauksen yhteydessä maanpinnalle purkautuvia virtoja, jotka koostuvat sulaneesta laavasta. Ne virtaavat gravitaation vaikutuksesta alas rinnettä ja voivat kulkea pitkiäkin matkoja ennen jähmettymistään. Lavavirtauksia syntyy, kun magma purkautuu suuret määrät ja virtaa pinnan yli.

Virtausten nopeuteen ja reitteihin vaikuttavat magman koostumus ja viskositeetti. Basalttinen magma on yleensä vähemmän viskoosia, mikä mahdollistaa nopean edetymisen ja laajojen alueiden peittämisen. Korkeasti viskoosi magma muodostaa hitaampia virtauksia, jotka etenevät rajoitetummia reittejä pitkin ja ovat usein rosoisempia pintapintaisia.

Yleisimmät laavapintatyypit ovat pahoehoe ja aa. Pahoehoe-laavalla on yleensä sileä, roikkuvan näköinen pinta, kun taas aa on karkea, kulmikas ja räjähtänyt. Lava voi muodostaa laavakan eli laavavuonon kaltaisia tunnelimaisia rakenteita, ja jäähdyttyään se rakentaa ääriviivoiltaan monimuotoisia maisemamuutoksia sekä muuttuvia maastomuotoja.

Haitat ja vaikutukset vaihtelevat suuresti. Lavavirtaukset voivat tuhota infrastruktuuria, teitä, rakennuksia ja viljelyksiä sekä muuttaa vesistöjä ja asutettua aluetta. Toisaalta ne voivat myös luoda uutta maaperää, muovata maisemaa ja tarjota uusia geotermisiä mahdollisuuksia. Lavavirtaukset ovat merkittävä osa monien vulkanisten alueiden geologista kehitystä.

Esimerkkejä lavavirtauksista esiintyy muun muassa pitkittyneissä tulivuoripurkauksissa, joissa laava virtaa kanavien kautta pitkän ajan, muodostaen uusia maaperä- ja maisemarakenteita. Tutkimus ja havainnointi perustuvat paleoviitteisiin, satelliittikuvauksiin ja kenttätyöhön.