Lainsäädäntöhankkeena

Lainsäädäntöhankkeena on muotoutunut ajattelumalli, jossa lakien valmistelu käsitetään projektina. Se korostaa tavoitteellisuutta, aikataulua ja sidosryhmien huomioimista sekä antaa systemaattisen kehyksen lainsäädäntöprosessin kehittämiselle.

Käytännössä hankkeen käynnistävät tarve- tai ongelma-analyysi, oikeudellisen aukon tunnistaminen sekä vaihtoehtojen kartoittaminen. Tämän jälkeen suoritetaan vaikutusarviointi, kustannusten ja hallinnollisen rasituksen arviointi sekä oikeudellinen laadinta- ja laatukriteerien huomioiminen. Julkinen kuuleminen sekä asiantuntija-arviot voivat vaikuttaa ratkaisuihin ennen esityksen valmistelua.

Laadintavaiheessa lakiesitys tai säädösvalmistelun esitys tuotetaan hallinnon sisäisellä organisaatiolla ja oikeudellisilla koodistoilla, ja se käy läpi viranomaisten hyväksyntä- ja lausuntokierrokset. Sen jälkeen esitys annetaan valtioneuvostolle tai lainsäädäntöelimelle ja edelleen parlamentille käsittelyä varten. Hankkeessa seurataan aikatauluja, vastuuhenkilöitä ja riskien hallintaa.

Tavoitteena on parantaa lainvalmistelun laatua, oikeasuhtaisuutta sekä oikeusvarmuutta ja hallinnollista rasitusta. Haasteita ovat päätösten viivästyminen, poliittinen paine, tulosten demonstraatio ja tasapaino erilaisten sidosryhmien vaatimusten välillä.

Lainsäädäntöhankkeena lähestymistapa on yleisesti käytössä monissa hallintojärjestelmissä.