lainsäädäntöelimelle

Lainsäädäntöelin viittaa tahoon tai elimiin, jotka ovat vastuussa lakien laatimisesta ja hyväksymisestä valtiossa tai muussa lainkäyttöalueella. Tällainen elin voi olla yksikamarinen, jolloin kaikki lainsäädäntövalta on keskitetty yhteen kokoukseen, tai kaksikamarinen, jossa lainsäädäntöprosessiin osallistuu kaksi erillistä kamaria. Kamarien tehtävät, valta ja kokoonpano vaihtelevat maittain ja järjestelmittäin.

Lainsäädäntöelimen keskeinen tehtävä on valmistella, keskustella ja äänestää esitetyistä lakiehdotuksista. Tämä prosessi sisältää usein lakien muokkaamista ja tarkistamista ennen lopullista hyväksymistä. Hyväksytyt lait astuvat voimaan tietyn prosessin jälkeen, joka voi sisältää esimerkiksi valtionpäämiehen hyväksynnän tai virallisen julkaisemisen. Lainsäädäntöelimet voivat myös valvoa toimeenpanovaltaa ja arvioida olemassa olevan lainsäädännön tehokkuutta.

Useimmissa demokratioissa lainsäädäntöelin valitaan vaaleilla, mikä takaa kansalaisten edustuksen. Vaalit voivat olla suhteellisia, enemmistöön perustuvia tai sekoitus molempia. Lainsäädäntöelimen jäsenten, eli kansanedustajien tai parlamentaarikkojen, määrä, toimikauden pituus ja valintatapa ovat olennaisia tekijöitä lainsäädäntöelimen toimivuudessa ja edustuksellisuudessa.