Käytännönhänkeeseen

Käytännönhänkeeseen on suomalaisessa keskustelussa esiintyvä neologismi, joka viittaa käytännön älyn ja improvisoinnin soveltamiseen arkipäivän ongelmien ratkaisemiseen. Koska termi ei kuulu vakiintuneeseen sanastoon, sitä käytetään pääasiassa leikillisesti tai analyyttisesti kuvaamaan tapaa, jolla ihmiset yhdistävät kokemuksellista tietoa ja joustavaa ongelmanratkaisukykyä.

Etymologia ja muodostuminen: Käsite on muodostettu sanasta käytännön sekä illatiivin -eseen päätteestä, ja sille on tässä yhteydessä luotu imaginaarinen juuri 'hänke'. Koska kyseessä on neologismi, sillä ei ole vakiintunutta etymologista taustaa tai sanakirjaääntä.

Käyttö ja konteksti: Termiä tavataan lähinnä kirjoitetuissa pohdinnoissa, blogeissa ja kulttuurikeskusteluissa, joissa pohditaan, miten kokeellinen tieto, ammentaminen arkipäivästä ja sopeuttaminen voivat tukea ongelmanratkaisua. Se voi kuvailla sekä yksilön rivakkaa improvisaatiota että yhteisön kollektiivista sopeutumiskykyä.

Se suhteutuu muihin käsitteisiin, kuten käytännön viisaus, käytännön osaaminen ja soveltava äly. Psykologiassa samankaltaisiin ideoihin viitataan usein käsitteillä practical intelligence ja tacit knowledge, jolloin käytännönhänkeeseen nähdään laajentavan näitä ilmaisuja arkipäivän kontekstissa.

Rajoitukset: Koska termi on epävirallinen, sen merkitys ja käyttö riippuvat kontekstista ja kirjoittajasta. Tarpeen mukaan termiä voidaan käyttää kuvaamaan menestyksekästä improvisointia tai, päinvastoin, kriittisesti epäillä liiallista käytännön luottamusta ilman suunnittelua.