soveltamiseen

Soveltamiseen tarkoittaa yleisesti sitä, että teoreettinen tieto, menetelmät tai säännöt siirretään käytäntöön. Se viittaa sekä yksittäisen ratkaisun toteuttamiseen että laajempaan toimintamallin kehittämiseen. Termiä käytetään eri aloilla: oikeudessa, tekniikassa, koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Etymologisesti sana juontuu verbistä soveltaa, joka merkitsee jonkin asian sovittamista, mukauttamista tai käyttöönottoa kyseiseen kontekstiin. Soveltaminen voi olla erillinen vaihe tai jatkuva prosessi: kontekstin analyysistä ratkaisun toteutukseen ja sen arviointiin.

Lainsoveltaminen tarkoittaa lain säännösten soveltamista konkreettisiin tapauksiin. Teknisessä ja suunnittelussa soveltaminen ilmenee muun muassa menetelmien, standardien tai ohjeiden käytännön toteutuksissa. Koulutuksessa ja kehittämisessä se merkitsee opitun siirtämistä työelämään ja todellisiin ongelmiin.

Tutkimuksessa erotetaan perus- ja soveltavat tutkimusalueet. Soveltavat tieteet keskittyvät tutkimustiedon käytännön hyödyntämiseen, kuten insinööritieteet, lääketiede ja arkkitehtuuri. Perustutkimus puolestaan pyrkii tuottamaan uuden tiedon, jota sovelletaan myöhemmin.

Soveltamisen onnistuminen edellyttää kontekstin huomiointia, eettisten ja laillisten rajoitteiden noudattamista sekä vaikutusten arviointia. Se on keskeinen osa ammatillista toimintaa, päätöksentekoa sekä suunnittelua ja politiikan toimeenpanua.