Käyttökäyttöliittymän

Käyttökäyttöliittymän nimeä ei pidetä vakiintuneena suomenkielisenä nimityksenä. Se saattaa olla kirjoitusvirhe tai luotu yhdyssana. Oikea ja yleisesti käytetty termi on käyttöliittymä, jonka genetiivimuoto on käyttöliittymän. Tässä artikkelissa viitataan yleisesti käyttöliittymään ja sen keskeisiin piirteisiin.

Käyttöliittymä tarkoittaa järjestelmän osaa, jonka kautta käyttäjä vuorovaikuttaa sen kanssa. Se yhdistää käyttäjän ja järjestelmän vuorovaikutuslogiikan sekä tarjottavan tiedon. Käyttöliittymä voidaan jakaa useisiin tasoihin: ulkoinen ilme ja kontrollit (ikkunat, painikkeet, valikot), vuorovaikutuslogiikka (miten käyttäjä antaa käskyjä) sekä tiedon esitys ja sen hierarkia.

Käyttöliittymää voidaan toteuttaa usealla tavalla: komentorivikäyttöliittymä (CLI), graafinen käyttöliittymä (GUI), web- ja mobiili käyttöliittymät sekä äänikäsittelyyn perustuvat käyttöliittymät (VUI) ja muut multimodaaliset ratkaisut. Moni nykyinen järjestelmä yhdistää useita tyyppejä tarjoten sekä visuaalisen että puhe- tai kosketuspohjaisen vuorovaikutuksen.

Hyvän käyttöliittymän suunnittelussa noudatetaan perusperiaatteita kuten selkeys, johdonmukaisuus, näkyvyys, palautteenanto ja virheiden ehkäisy. Tehtävien suorittamisen tulisi olla mahdollisimman suoraviivaa ja toimenpiteiden seuraamisen havaittavissa.

Esteettömyys on keskeinen osa suunnittelua: WCAG- ja ARIA-standardeja noudatetaan, jotta käyttöliittymä on kaikkien saavutettavissa. Tärkeää on näppäimistönavigointi, ruudunlukuohjelmien tuki, riittävät kontrastit ja selkeät virheilmoitukset.

Suunnittelu on iterations: käyttäjätutkimus, personat, tehtäväanalyysi, prototyyppaus ja käytettävyystestaus, joiden tuloksia käytetään parantamaan sekä käytettävyyttä että saavutettavuutta.