Käytettävyysmekanismit

Käytettävyysmekanismit ovat suunnitteluperiaatteiden ja menetelmien kokonaisuus, joiden tarkoituksena on parantaa käyttäjien vuorovaikutuksen sujuvuutta, nopeutta ja virheettömyyttä. Ne kattavat sekä ohjelmisto- että palvelukokonaisuudet ja voivat kohdistua sekä käyttöliittymän että taustajärjestelmien käytettävyyteen.

Keskeisiä mekanismeja ovat muun muassa palautemekanismit, näkyvyys ja löydettävyys sekä virheiden ehkäisy ja virheenkorjaus. Palautemekanismit tarkoittavat, että järjestelmä antaa välitöntä ja ymmärrettävää palautetta käyttäjän toimista. Näkyvyys ja löydettävyys tarkoittavat, että tärkeät toiminnot ja järjestelmän tila ovat selvästi esillä ja helppoja löytää. Virheiden ehkäisy ja virheenkorjaus sisältävät suunnittelun rajoituksia, vahvistuspyyntöjä ja ohjaavia varoituksia, joiden avulla käyttäjä ei päädy virheisiin tai voi helposti korjata ne. Toiminnan johdonmukaisuus ja oppimisen tukeminen helpottavat käytössä säilymistä: johdonmukaiset kuvakkeet, termistö ja kontrollien sijoittelu tukevat nopeaa opettelua. Kontekstuaalinen ohjaus ja intuitiivinen mapping varmistavat, että käyttäjä voi ennakoida vaikutukset. Käytettävyysaspektit sisältävät käytön vaivattomuuden, muistin kuormituksen vähentämisen sekä saavutettavuuden huomioimisen.

Prosessi ja arviointi: Käytännössä käytettävyysmekanismeja toteutetaan käyttäjäkeskustelujen, prototyyppien ja iteratiivisen suunnittelun kautta. Käytettävyysarvioinnit kuten heuristinen arviointi, kognitiivinen läpikäynti sekä käyttäjätestit antavat palautetta. Mittarit voivat sisältää tehtävien läpäisyn, tehtävien suorittamiseen kulunutta aikaa, virheiden määrää sekä system usability -asteikon kaltaisia mittareita. Oleellinen osa on saavutettavuuden huomioiminen; mukaan otetaan erilaiset käyttäjäryhmät ja laitteen tai palvelun konteksti.