Käsikrekvisiittiin

Käsikrekvisiitti on esityksen rekvisiittia, jota näyttelijät käsittelevät itse harjoituksissa ja esityksen aikana. Se eroaa lavastuksesta siinä, että käsikrekvisiitin kohteena ovat siirrettävät, käsiteltävät esineet, joilla on merkitys hahmosta ja tapahtumista. Käsikrekvisiittiin kuuluvat sekä arkiset esineet, kuten kupit, lusikat, kirjat ja hatut, että pienet välineet, korut tai esineet, joita hahmot käyttävät rituaaleissa, vuorovaikutuksessa toisten kanssa tai taistelukohtauksissa.

Vastuu käsikrekvisiitin hallinnasta jakautuu usein rekvisiittamestarille (rekvisiittapäällikölle) ja tuotantotiimille. Rekvisiittamestari vastaa esineiden hankinnasta, sovittamisesta oikeaan aikaan, kunnosta sekä jakamisesta näyttelijöille. Hän laatii inventaarion, vastaa varastoinnista ja huollosta sekä kokoaa ajoitus- ja käyttöohjeet. Yhteistyössä ovat ohjaaja, lavastaja, valosuunnittelija ja näyttelijät, jotta käsikrekvisiitti tukee tarinan kerrontaa ja hahmon pelikieltä.

Käytännön huomioita ovat esineiden turvallisuus, kestävyys ja hygienia, sekä jatkuva saatavuus ja kontinuitetti esityksen aikana. Esineet on testattava etukäteen, ne on puhdistettava ja tarvittaessa vahvistettava, jotta ne kestävät toistuvaa käsittelyä. Lisäksi on suunniteltu logistiikka: miten esineet kuljetetaan, säilytetään, ja miten ne siirretään näyttämölle sekä takaisin esimerkiksi väliaikaisissa muutoksissa.

Käsikrekvisiittiin liittyy terminologinen huomautus: suomen kielessä sana esiintyy sekä perinteisenä käsikrekvisiittinä että illatiivissa muodossa käsikrekvisiittiin, jota käytetään ilmaisussa kohti käsikrekvisiittia tai sen siirtämistä.