Kuulorajoitteiset

Kuulorajoitteiset isäntävä termi suomen kielessä, jolla viitataan henkilöihin, joiden kuulo on heikentynyt tai täydellisesti mennyt kuulon tukos. Kategoria kattaa erilaiset kuulonalenemat vuodesta lievästä kuulohäiriöstä syvään kuulonmenetykseen asti. Termi korostaa toiminnallista kuulemista ja päivittäistä sopeutumista, eikä viittaa yksinomaan identiteettiin vaan kuulemisen rajoitteisiin eri elämänalueilla.

Kommunikaatio kuulolorajoitteisten kanssa on monimuotoista. Osa käyttää suomen viittomakieltä (SVK) ensisijaisena kielenä, osa luottaa puhuttuun ja kirjoitettuun suomen kieleen, ja osa yhdistää nämä tavat. Tuki- ja apuvälineet, kuten kuulokojeet, implantit ja kuulontukilaitteet, voivat parantaa kuulemista. Julkisessa vuorovaikutuksessa voidaan tarvita tulkkauspalveluita, tekstityksiä sekä saavutettavaa viestintää digitaalisissa palveluissa.

Koulutus ja palvelut kuulorajoitteisille painottuvat saavutettavuudessa. Suomessa painotetaan inkluusiota: osa kuulorajoitteisista opiskelee pääasiallisesti yleisissä kouluissa, mutta he voivat saada tulkkaus- ja erityisratkaisuja sekä kielitukea. Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on oikeus tulkkauspalveluihin, sekä viestinnän ja esteetöntä tiedonvälitystä.

Kulttuuri ja yhteisöllisyys kuulorajoitteisten keskuudessa muodostuvat viittomakielisen yhteisön, järjestöjen ja erilaisten tapahtumien ympärille. Haasteina ovat edelleen tiedon saavutettavuuden puutteet sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus, mutta lainsäädäntö ja palvelut pyrkivät tukemaan yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.