Kuuloalue

Kuuloalue on termi, jota käytetään kuvaamaan kuulon kykyä havaita ääniaallot tietyillä taajuus- ja voimakkuusalueilla. Se kuvaa sekä havaittavien taajuuksien rajoja että äänien minimoitua voimakkuutta, jolla ne ovat kuultavissa. Käytännössä kuuloalue määrittää, millaisia ääniä ihminen tai muu eläin voi erottaa ja minkälaisia ääniä ympäristössä voidaan havaita.

Ihmisellä tavallinen taajuusalue on noin 20 Hz–20 kHz, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Ikääntyessä korkeat taajuudet kaventuvat ja kuulon kynnystaso nousee, mikä supistaa kuuloaluetta. Myös meluvahinko ja sairauksiin liittyvät kuulon häiriöt voivat kaventaa aluetta.

Kuuloaluetta voidaan mitata audiometrisesti. Äänikynnyksiä mitataan kullekin taajuudelle, ja tuloksia esitetään audiogrammina. Kuuloalueeseen liittyvät käsitteet voivat viitata sekä taajuusalueeseen että siihen, millä äänitasolla ääni on kuultavissa. Kuuloalueesta riippuu, millaisia ääniä voidaan toistaa esimerkiksi kuulontutkimuksissa, kuulonsuojainten suunnittelussa sekä äänentoisto- ja akustiikkaratkaisujen kehittämisessä.

Eläinlajeilla kuuloalueet poikkeavat toisistaan ja voivat ulottua paljon laajemmalle tai kapeammalle kuin ihmisen. Kuuloalueen tutkimus ja kuvaus auttavat sekä terveydenhuoltoa että akustiikkaa koskevien ratkaisujen suunnittelussa.