Kuukautiskiertoja

Kuukautiskiertoja käytetään kuvaamaan yksittäisiä kiertoja, joita ihmisillä, joilla on kohtu, esiintyy toistuvasti. Kyseessä on hormonaalinen prosessi, joka valmistaa ruumiin mahdolliseen raskauteen ja jonka aikana munasolu kehittyy, endometrium paksuuntuu ja lopuksi voi poistua, jos raskautta ei ala. Kiertoja säätelevät useat hormonit, ja niiden kesto sekä oireet voivat vaihdella yksilöllisesti sekä elämänvaiheittain.

Kierron tyypilliset vaiheet voidaan jakaa neljään osaan. Menstruaatio eli kuukautisvuoto merkitsee kierron alkua; kuukautisten aikana verenvuotoa esiintyy yleensä muutamasta päivästä noin viiteen päivään. Tämän jälkeen follikulaarinen vaihe käynnistyy, jolloin aivolisäke erittää entsyymiä FSH:ää, joka saa munasoluja ympäröivät follikkelit kehittymään. Estrogeeni nousee, ja endometrium alkaa paksuuntua valmistellen mahdolliselle raskaudelle.

Ovulaatio tapahtuu noin kierron puolivälissä, kun LH-huippu vapauttaa kypsän munasolun. Tämä mahdollistaa hedelmöityksen. Luteaalinen vaihe alkaa ovulaation jälkeen ja keltarauhanen tuottaa progesteronia, joka ylläpitää ja edelleen valmistelee endometriumia. Jos raskautta ei tapahdu, keltarauhanen degeneroi, progesteronitasot laskevat ja endometriumin määrä sekä kuukautisvuoto palaavat kiertoon.

Kierroilla on yksilöllisiä eroja: yleinen kiertoaika on noin 21–35 päivää ja kuukautisvuoto kestää 2–7 päivää. Voimakas, epäsäännöllinen tai kivulias kuukautiskierto voi viitata terveysongelmiin, kuten dysmenorreaan, PMS/PMDD:hen, kilpirauhas- tai munasarjaongelmiin. Kiertoja voi seurata ja tulkita esimerkiksi päiväkirjan, basaalilämpötilan tai kohdunkaulan liman avulla. Jos kiertoihin liittyy pitkäkestoisia poikkeavuuksia, kannattaa hakeutua terveydenhuollon arvioon.