Kustannustehoppi

Kustannustehoppi on suomalaisessa keskustelussa käytetty ilmaus, jolla viitataan kustannustehokkuuden saavuttamiseen ja siihen, että toimenpiteiltä odotetut vaikutukset saavutetaan mahdollisimman pienellä kustannuksella tai paremmalla hyötysuhteella. Termi esiintyy sekä julkisessa hallinnossa että yksityisessä sektorissa, ja sitä käytetään kuvaamaan pyrkimystä tehdä enemmän vaikuttavuutta suhteessa käytettyihin resursseihin.

Arvioinnin periaatteet: Kustannustehoppi arvioidaan vertaamalla sekä kustannuksia että tuloksia. Yleisiä mittareita ovat kustannus per saavutettu tulos tai per tuotettu hyöty; terveydenhuollossa keskeinen mittari on kustannus per QALY (quality-adjusted life year). Käytettyjä analyysejä voivat olla kustannus-vaikutus- ja kustannus-hyötyarviot sekä elinkaarikustannuslaskelmat. Aikahorisontti, diskonttaus ja valitut vaikutusluvut vaikuttavat arvioinnin lopputulokseen.

Sovellukset: Esimerkiksi terveydenhuollossa voidaan verrata hoitovaihtoehtoja sen perusteella, kumpi tuottaa suuremman kliinisen arvon pienemmillä kustannuksilla. Julkisessa hankinnassa kustannustehoppi ohjaa päätöksiä siihen, miten resursseja kohdennetaan tehokkaasti. Energiatehokkuus ja ympäristötoimet voivat parantaa kustannustehoppia, kun ne tuottavat pitkäaikaisia säästöjä ja tuloksia.

Rajoitukset: Kaikki vaikutukset eivät ole rahallisesti mitattavissa, ja tuloksiin vaikuttavat datan laatu, aikaväli sekä arvoihin liittyvät oletukset. Kustannustehoppi on yksi päätöksenteon väline, ei ainoa mittari; oikeudenmukaisuus, riskit sekä laadun säilyminen ja sidosryhmien näkökulmat on huomioitava erikseen.