Kustannushyötysanalyyseihin

Kustannushyötysanalyyseihin viittaa systemaattinen arviointi, jossa hankkeen, politiikan tai ohjelman kustannukset ja hyödyt mitataan, rahallistetaan mahdollisuuksien mukaan ja verrataan vaihtoehtoja. Tavoitteena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa nettovaikutuksista sekä yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista. Analyysi etenee usein määrittelemällä tavoite ja vertailtavat vaihtoehdot, tunnistamalla kaikki merkittävät kustannukset ja hyödyt sekä mittaamalla tai arvottamalla ne rahassa. Hyötyjä voivat olla suorat taloudelliset vaikutukset, terveys- tai ympäristövaikutukset sekä säästöt, kun taas kustannukset voivat koostua investoinneista, käyttökustannuksista ja aikahorisontin vaikutuksista. Rahallistaminen ja discouting-käytännöt sekä epävarmuuden huomioiminen ovat olennaisia elementtejä.

Tulokset esitetään usein nettotuloksen tai hyöty-kustannussuhteen muodossa, ja herkkyysanalyysien avulla kartoitetaan arvojen epävarmuutta sekä tulosten kestävyyttä erilaisissa oletuksissa. Kustannushyötysanalyyseja sovelletaan monilla alueilla, kuten julkisessa hallinnossa, liikenne- ja infrastruktuurihankkeissa, terveydenhuollossa sekä ympäristö- ja sääntelykontekstissa. Rajoituksiin kuuluu subjektiivisuus rahallistettavien hyötyjen ja kustannusten arvojen määrittelyssä, epävarmuus sekä mahdollisuus, että analyysi heijastaa kontekstista riippuvia arvoja eikä välttämättä siirry toiseen maahan tai ajankohtaan. Yksittäiset tulokset on tulkittava osana laajempaa päätöksentekoprosessia.

Kustannushyötysanalyyseihin liittyy läheisiä lähestymistapoja kuten kustannusvaikutus-, kustannus- ja hyötysanalyyseit sekä yhteiskuntataloudellinen kustannus-hyötyarviointi (SCBA).