Kuivattaminen

Kuivattaminen on prosessi, jossa aineen kosteuspitoisuutta pienennetään poistamalla vettä. Tavoitteena on parantaa säilyvyyttä, helpottaa käsittelyä ja estää mikrobien sekä entsyymien toimintaa. Kuivattamista käytetään sekä elintarvikkeissa että teollisissa materiaaleissa, rakennus- ja suojarakenteissa sekä tutkimus- ja näytteenottoprosesseissa.

Luonnolliset kuivausmenetelmät hyödyntävät lämpöä ja ilman vaihtumista, kuten auringonpaistetta tai kuivumisessa käytettyjä puhallusvaiheita. Auringossa tapahtuva kuivaus ja ilmanvaihtopohjainen kuivaus riippuvat ilman kosteudesta ja lämpötilasta; kosteutta siirretään pois aineesta ylöspäin tai ulos ympäristöön.

Lämpökuivaus käyttää kuumaa ilmaa tai kuivauslaitteita kosteuden poistamiseen nopeuttaen prosessia. Pakastekuivaus, eli lyofilisaatio, yhdistää pakastamisen ja alipaineisen haihdutuksen, jolloin vesi sublimoituu suoraan kiinteästä kaasuksi.

Sovellukset: elintarvikkeet kuten hedelmät, vihannekset, liha ja yrtit säilyvät paremmin kuivatettuina, ja näytteet sekä kasvit säilyttävät tutkituissa olosuhteissa jämeryyden ja tunnistettavuuden. Kuivausta käytetään myös rakennus- ja teollisuusmateriaaleissa sekä harraste- ja käsityökohtaisissa sovelluksissa.

Hyödyt ovat pidempi säilyvyysaika, pienempi paino ja tilan säästö sekä helpompi varastointi. Haittoja taas voivat olla vitamiinien ja maku- sekä aromiainesosien osittainen häviäminen sekä prosessin vaatimat energiamäärät ja kustannukset.