Kuivattamista

Kuivattamista eli kuivauksen prosessi tarkoittaa kosteuden poistamista aineesta. Se on yleinen käsittely sekä elintarvike-, kasvi- että rakennusmateriaaliteollisuudessa. Tavoitteena on pidentää säilyvyyttä, keventää massaa ja helpottaa käsittelyä. Kuivatus voidaan toteuttaa luonnollisesti tai teollisesti kontrolloiduissa olosuhteissa. Etymologisesti sana juontaa adjektiivista kuiva ja -ttaminen.

Luonnollinen ilmakuivaus tapahtuu auringon ja ilman vaikutuksesta; se on energiatehokas, mutta riippuvainen sääolosuhteista ja tulokset voivat olla epätasaisia. Keinotekoinen kuivaus käyttää lämpöä ja ilmavirtaa: kuivauslaitteet, uunit tai ilman kierrätys, jolloin kosteuspitoisuus saavutetaan nopeammin ja ennustettavammin. Tärkeimmät tekijät ovat lämpötila, suhteellinen ilmankosteus, ilmavirta sekä aloitus- ja tavoitekosteuspitoisuus. Eri materiaaleille asetetaan erilaisia kohdentu- kosteustavoitteita.

Sovellukset: elintarvikkeet kuten hedelmät, marjat, yrtit sekä liha- ja kalatuotteet kuivatetaan; kuivaus pidentää säilyvyyttä, vähentää painoa ja helpottaa kuljetusta. Puun ja muiden rakennusmateriaalien kuivaus ehkäisee mätänemistä ja kutistumaa sekä parantaa rakennusosien kestävyyttä.

Laatu ja riskit: liiallinen lämpö tai korkea kosteus voivat lisätä homeen kasvua sekä muuttaa makua, ravintoarvoa ja rakennustuotteiden ominaisuuksia. Prosessin hallinta ja hygienia ovat olennaisia.

Kestävyys ja ympäristö: energiatehokkuus on keskeistä; luonnolliset ratkaisut kuten aurinkokuivaus pienentävät ympäristövaikutuksia, kun taas teollisessa kuivaamisessa pyritään minimoimaan energian kulutus ja jätteet.