Ksyleenejä

Ksyleenejä ovat aromattiset hiilivedyt, joita käytetään laajasti liuottimina sekä kemianteollisuuden raaka-aineina. Ksyleeni viittaa yleisesti xylenen isomeihin: orto- (o-), meta- (m-) ja para- (p-)xyleenit sekä näiden seoksiin.

Rakenne ja ominaisuudet: Xylenen molekyylit ovat C8H10 ja muodostuvat benzene-ympärylle kahdesta metyyliryhmästä. Ne ovat väritöntä, haihtuvaa ja melko vähän veteen liukenevaa. Kiehumispisteet ovat o-xyleenillä noin 144°C, m-xyleenillä noin 139°C ja p-xyleenillä noin 138–139°C. Tiheys on noin 0,87 g/cm3. Ne esiintyvät kaupallisina seoksina, joita kutsutaan xylenen raaka-aineeksi.

Lähde ja tuotanto: Ksyleenit syntyvät pääasiassa öljy- ja kaasupohjaisista raaka-aineista. Teollisesti ne muodostuvat toluenin disproportionation- (TOL) ja isomerointiprosessien sekä reformingin yhteydessä. Erotus isomeista tapahtuu fraktioldistilloinnilla ja muilla erottelumenetelmillä.

Käyttötarkoitukset: Yleisin käyttökohde on liuottimena maaleissa, lakoissa, musteissa ja muissa liuottimissa. Para-xyleeni on tärkeä raaka-aine tereftalaattihappona (terephthalic acid), jota käytetään polyesterien, kuten PET:n, valmistukseen. O- ja m-xylenen oksidaatio tuottaa phthalic anhydridea, jolla on keskeinen rooli monien muovien ja kalusteiden tuotannossa.

Säilytys ja turvallisuus: Ksyleenit ovat palavia nesteitä, jotka voivat ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Työtiloissa on oltava hyvä ilmanvaihto ja asianmukaiset suojavarusteet. Ympäristövaikutuksiltaan ne voivat olla haitallisia vesistöille; onnettomuustilanteissa ne voivat levitä laajalti.