Kromosomiparit

Kromosomiparit ovat kaksi homologista kromosomia, jotka muodostavat parin diploideissa soluissa. Ne kantavat samoja geenejä samassa järjestyksessä, mutta voivat erota alleeleiltaan. Jokaisessa yksilössä perimä on peräisin kahdelta vanhemmalta, joten jokaisesta kromosomiparista toinen kromosomi on peräisin isältä ja toinen äidiltä.

Homologiset kromosomit ovat yleensä samanpituisia ja niillä on samat geeniloci, vaikka ne voivat poiketa alleeleissa. Ennen meioosista solu muodostuvat kaksinkertaistuvat kromosomit S-vaiheessa siten, että kukin kromosomi muodostuu kahdesta sisarkromatidista. Meioosin aikana kromosomit voivat rekombinoitua eli risteytyä, jolloin syntyy uusi geneettinen yhdistelmä kohdissa, joissa kromosomit koskettavat toisiaan.

Kromosomiparit ovat keskeisiä geneettisessä monimuotoisuudessa: meiosis tuottaa haploidisia sukusoluja, joissa jokainen kromosomipari on edustettuna yhdellä kromosomilla. Proosan prophase I -vaiheessa homologiset kromosomit pariutuvat (synapsis) ja käyvät läpi rekombinaatiota. Tämän jälkeen homologiset kromosomit erkanevat meioosin ensimmäisessä jaossa, kun taas sisarkromatidit eriytyvät toisessa jaossa.

Yleensä ihmisen genomissa on 23 kromosomiparia: 22 autosomaalista paria ja yksi sukupuolikromosomipari (XX naisilla ja XY miehillä). Sukupuolikromosomit voivat pariutua meioosin aikana, mutta kehittyvät eri tavoin miesten ja naisten sukupuolten erojen vuoksi.

Kromosomiparien virheet jakautumisessa voivat johtaa aneuploidoihin, kuten trisomia 21 (Downin syndrooma) tai monosomia. Tällaiset poikkeavuudet voivat vaikuttaa kehittymiseen ja terveyteen.