Koronavirustautien

Koronavirustautien on yleiskäsite koronavirusten aiheuttamiin sairauksiin. Koronavirukset ovat enveloped, positiivisjuosteisia RNA-viruksia, jotka kuuluvat Coronaviridae-heimoon. Ne voivat kiertää eläinten ja ihmisten välillä, ja osa viruksista on siirtynyt ihmiselle eläinlajeilta.

Sairauksien kirjo on laaja. Endemiset koronavirukset ihmisillä (HCoV-OC43, HCoV-229E, HCoV-NL63, HCoV-HKU1) aiheuttavat usein lieviä hengitystieinfektioita. Vakavampia infektioita ovat aiheuttaneet SARS-CoV (SARS) 2002–2003, MERS-CoV (MERS) 2012 sekä COVID-19:n aiheuttava SARS-CoV-2 vuodesta 2019.

Tartunta tapahtuu pääasiassa hengitys- ja kosketustartuntana: pisarat, aerosolit ja kontakti voivat tartuttaa. Virus tarttuu pääasiassa hengitysteiden epiteelin soluihin; SARS-CoV-2 käyttää ACE2-reseptoria ja spike-proteiiniin kiinnittymiseen ja soluun pääsyyn. Taudin vakavuus vaihtelee yksilöllisesti, ja viruksen ominaisuudet sekä kanta-variantit voivat vaikuttaa.

Ehkäisy ja hoito: rokotteet tarjoavat merkittävän suojan vakavaa sairastumista vastaan; lisäksi korostuvat parannettu ilmanvaihto, maskien käyttö ja testaaminen sekä kontaktien jäljitys. Hoito vakavissa tapauksissa on pääasiassa tukihoitoa; joillakin viruksilla on käytössä antiviraalisia lääkkeit kuten remdesivir ja nirmatrelvir/ritonavir (Paxlovid), ja tutkimus etenee.

Valvonta ja tutkimus: kansainvälinen tilanne, varautuminen ja tutkimus viruksen biologian, rokotteiden ja hoitojen kehittämiseksi jatkuu, jotta voidaan vähentää tartuntoja ja taudin vakavuutta.