Kontuuriviivat

Kontuuriviivat ovat karttoihin liittyviä viivoja, jotka yhdistävät pisteet, joiden korkeus on sama. Ne kuvaavat maanpinnan muotoa ja korkeusvaihtelua siten, että lukija saa käsityksen maaston muodosta ilman täsmällisiä kolmiulotteisia malleja.

Jokainen kontuuriviiva vastaa yhtä korkeusarvoa, ja viivojen välinen korkeusero määrittelee kontuurivälin. Kontuuriväli kertoo maaston yksityiskohtaisuuden: pienempi väli tarkoittaa jyrkempää maastoa, suurempi väli taas tasaisempaa aluetta. Indeksiviivat ovat paksumpia ja niihin merkitään kyseinen korkeus, mikä helpottaa viivojen lukemista.

Kontuuriviivat auttavat ymmärtämään maaston rakenteen. Suljetut viivat voivat kuvata mäkiä tai kuoppaantuneita alueita; V-muotoiset viivat syntyvät jokien ja laaksojen kohdalla, ja V:n kärki osoittaa ylämäkeen päin (korkeammille kohdille). Maaston yleisilme kuvataan myös viivojen tiiviydestä: tiheästi sijoitetut viivat kertovat jyrkästä rinteestä, harvat viivat taas selkeästi nouseva- tai laskevaan maastoon.

Kontuuriviivoja tuotetaan muun muassa korkeusmallien (DEMs) ja perinteisten karttatietojen avulla. Digitaalisessa kartografissa ne ovat yleisesti käytössä GIS-analyyseissä, suunnittelussa, maankäytön ja vesistöjen hallinnassa sekä ulkoilukartoituksissa. Kontuuriviivat ovat keskeinen osa topografisia karttoja, jotka tekevät kolmiulotteisen maaston hahmottamisesta käytännöllistä.