kontuuriviiva

Kontuuriviiva on kartan viiva, joka yhdistää kaikki pisteet, joilla maaston korkeus on sama. Kontuuriviivat kuvaavat maaston kolmiulotteista reliefiä kahden ulottuvuuden kartalla, jolloin korkeuserot näkyvät jo pelkän muodon perusteella. Karttoihin käytetään usein tiettyä kontuuriväliä, esimerkiksi 5, 10 tai 20 metriä, jonka mukaan viivat piirreään säännönmukaisesti.

Kontuuriviivat voivat muodostaa suljetun kuvan kukkuloille tai painanteille. Tiheä kontuuriviivoitus kertoo jyrkän rinteeseen, kun taas harvat viivat viestivät loivasta maastosta. Viivat eivät koskaan leikkaa toisiaan; laaksot ja vuoristot ilmenevät viivojen kulusta ja suunnasta. Kun viiva leikkaa joen tai laakson suuntaa, se muodostaa usein V- tai U-muotoisen merkin, jonka suunta osoittaa vesistöä kohti ylämäkeä.

Tuotanto ja datat: kontuuriviivat ovat perinteisesti kartoituksen tulosta, jossa maaston korkeus on mitattu ja interpolaatio on tehty. Nykyisin kontuurit voidaan generoida digitaalisen korkeusmallin (DEM) perusteella GIS-ohjelmistoilla käyttämällä erilaisia interpolointialgoritmeja, kuten marching-squares. Kontuuriväli voi olla vaihdellut kartan koon ja tarkkuuden mukaan, ja suurilla kartoituksilla käytetään myös pää- (index) kontuuriviivoja, joiden pääkohteen korkeus on merkitty viivaan.

Käyttökohteita ovat maastonanalyysi, suunnittelu ja navigointi, esimerkiksi retkikartat, alueiden hallinta, geologinen kartoitus sekä ympäristö- ja infrastruktuurisuunnittelu. Kontuuriviivojen lukeminen auttaa hahmottamaan suhteellista korkeudenvaihtelua ja maaston muotoa.